Kuva 1. Biopohjaisella pinnoitteella kapseloitu öljylämmitystila.

Helsinkiläisen taloyhtiön vanhassa öljylämmitystilassa rakenteisiin imeytynyt öljy aiheutti sitkeää hajuhaittaa ja saastutti maaperää. TKR:n biopohjainen pinnoiteratkaisu osoittautui tehokkaaksi keinoksi poistaa ongelmat ja muuttaa tilan käyttötarkoitus nykyaikaiseksi lämmönjakohuoneeksi.

Pinnoitusprojektin haasteena öljyllä kyllästetyt pinnat

Projektin valvonnasta ja suunnittelusta vastannut Bart Jansen Planera Oy:ltä kuvailee lähtötilanteen poikkeuksellisen haastavaksi. Taloyhtiön kellaritilassa oli aiemmin ollut öljysäiliö, josta oli vuosien varrella vuotanut runsaasti öljyä lattialle ja betonin läpi maaperään saakka saastuttaen sen.

”Tilan seinät ja lattia olivat kyllästetty kapillaarisesti vanhalla öljyllä, mikä aiheutti haastetta kapseloinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Meidän piti pohtia, miten hyvin pinnoite pysyy kiinni öljyisessä pinnassa ja kuinka pysyvä ratkaisu silloin on”, Jansen kertoo.

Suurin välitön ongelma oli kuitenkin voimakas haju, joka kulkeutui myös yläkerran asuntoon aiheuttaen merkittävää haittaa talon asukkaille. Pintojen hiontakaan ei ollut auttanut, sillä öljy oli imeytynyt ja haju pinttynyt pintoihin niin läpikotaisesti.

”Olimme havainneet TKR:n hyväksi tuotteeksi aiemmista pinnoitusprojekteistamme muun muassa mikrobivauriokohteissa. Sen vuoksi ajattelimme pinnoitteen sopivan myös tähän.”

Kuva 2. Lohkeilleisiin pintoihin oli imeytynyt runsaasti öljyä.

Asukkaille häiriötön toteutus osana laajempaa saneerausprojektia

Taloyhtiö halusi muuttaa vanhan öljysäiliötilan uudeksi lämmönjakohuoneeksi, mutta tämä edellytti öljyhaittojen täydellistä poistamista.

”Saneeraus oli useamman vuoden projekti, sillä öljysäiliötilasta piti saada uusi lämmönjakohuone maalämpölaitteille. Muun muassa saastuneeseen maaperään tehtiin massanvaihto ja täyssaneeraus”, Jansen kertoo.

Kunnolla käynnistyttyään itse hanke oli muutamien kuukauden prosessi, ja pinnoituksen osuus siitä alle viikko.

Ennen varsinaista pinnoitustyötä tila lämmitettiin ja alipaineistettiin kahden viikon ajaksi, millä pyrittiin haihduttamaan öljyä mahdollisimman tehokkaasti pinnasta. Lisäksi tehtiin perusteellinen koealuetestaus. Kolme öljyistä testialuetta pinnoitettiin värittömällä pinnoitteella, ja tulos osoittautui erittäin hyväksi.

Erityisen tärkeää oli, että yläkerran asukkaille ei aiheutunut pinnoitustöistä häiriötä. Projektissa vältyttiin raskailta purkutöiltä ja melulta, mikä olisi ollut väistämätöntä perinteisemmillä korjausmenetelmillä.

Tarkastuskäynti on osoittanut pinnoiteratkaisun oikeaksi

Jos projektissa olisi päädytty piikkaamaan, purkamaan ja rakentamaan uudelleen, hintalappu olisi ollut todennäköisesti moninkertainen – mikäli työ olisi ollut edes teknisesti mahdollinen kellarin haastavissa olosuhteissa.

Maltillisilla kustannuksilla saatiin lopputulokseksi

• tiiviit pinnat öljytilassa
• vedeneristepinta viereisen tilan lattialle
• kreosootin kapselointi
• yläkertaan johtavat halkeamat tiiviiksi.

Kuva 3. Tiiviit, hajuttomat ja kestävät pinnat pitävät haitta-aineet poissa sisäilmasta.

Nyt projektin valmistumisesta on kulunut noin vuosi, ja tarkastuskäynnillä todettiin, että pinnoite on edelleen ehjä ja tiivis, eikä öljyn hajua ole enää havaittavissa – mikä on merkittävä parannus aiempaan tilanteeseen, jossa öljyn löyhkä ulottui jopa pihalle asti.

Taloyhtiö on ollut niin tyytyväinen lopputulokseen, että tilasi viereisen autotallin halkeamien tiivistämisen biopohjaisella pinnoitteella.

”Viimeisenä pintana TKR on miellyttävää, asentajillekin miellyttävää asentaa ja sillä saavutetaan tiivis lopputulos, eli öljy-yhdisteet tai muut haitta-aineet eivät enää vapaudu huoneilmaan. Tilojen käyttäjätkään eivät voi suorastaan uskoa, ettei rakennuksessa enää haise. Myös sisäilman laatu on parantunut palautteen mukaan selkeästi”, kertoo Jansen TKR:n eduista.