Helsingin Kasarmitorin kupeessa sijaitsevan korkeimman hallinto-oikeuden kahteen rakennukseen toteutettiin mittava perusparannushanke, joka saatiin päätökseen marraskuussa 2023.

Vajaan kahden vuoden projektissa TKR:n biopohjainen pinnoite oli tärkeässä roolissa, sillä rakennusten maanalaisisten tilojen seinistä löytyi runsaasti terveydelle vaarallista kreosoottia.

Tilojen käyttöä jouduttiin rajoittamaan haitta-aineen takia

Korkeimman hallinto-oikeuden toimitilat koostuvat vuosina 1902 ja 1952 valmistuneista rakennuksista, jotka sijaitsevat Fabianinkadulla Helsingin Kaartinkaupungissa.

Rakennusten perusparannushankkeessa talotekniikan päivittäminen oli keskeinen osuus, ja rakennusten suojeluarvot loivat oman haasteensa korjausrakentamiseen.

Rakennusten kellaritiloissa, syvällä maan alla, havaittiin kreosoottimuurauksella muurattuja rakenteita. Esimerkiksi syöpää aiheuttavan kreosootin sekä asbestin löytyminen oli näiden aikakausien rakennuksille toki luonnollista.

Kuva 2. Maan alla kreosoottia oli sekoitettu laastiin, jolla oli käsitelty kaikki maanalaisten tilojen seinäpinnat, pilarit ja osittain myös katot.

Haitta-aineiden vuoksi kellaritilojen käyttöä oli jouduttu rajoittamaan huomattavasti pitkän aikaa ennen perusparannusprojektia.

Vastaan tulleet haitta-aineet haluttiin poistaa kaikista niistä paikoista, joista se oli mahdollista. Ongelmaksi kuitenkin muodostui, että etenkin kantavista seinistä kreosootin poistaminen on hyvin hankalaa. Sen vuoksi poisto-operaatio edellytti huolellista suunnittelua ja tarkoin valittuja toimenpiteitä, jottei ongelmia ilmenisi jatkossa.

Kreosootti kapseloitiin onnistuneesti seinien sisään

Hiekkapuhallus tai purku eivät ole kaikissa kohteissa itsestään selviä toimenpiteitä, sillä ne ohentavat rakenteen pintaa niin paljon, että vastaan saattaa alkaa tulla kantavuusongelmia.

Vaikka kreosoottia saataisiinkin purettua, hiottua tai puhallettua pois, betoni täytyy kuitenkin kapseloida tämän jälkeen, koska aine imeytyy tyypillisesti syvälle rakenteisiin.

Projektissa päädyttiin hiekkapuhaltamaan ja timanttihiomaan kaikki kellaritilojen seinäpinnat, minkä jälkeen seinät käsiteltiin kolmeen kertaan TKR-pinnoitteella. Näin tilat saatiin kapseloitua ja vajaat 400 m² maanalaista huoneistotilaa jälleen käyttöturvalliseksi.

Kuva 3. Kellaritilojen seinät käsiteltiin TKR-pinnoitteella kolmeen kertaan.

Taloteknisten korjaustöiden vuoksi kreosoottimuurattuihin seiniin täytyi tehdä joitakin reikiä, joiden määrä pyrittiin kuitenkin minimoimaan, jottei haitallisia yhdisteitä pääsisi tiloihin pinnoitteen alta.

Kapselointi onnistuttiin pysymään yhtenäisenä siten, että reikiin asennettiin ensin holkit, jotka nekin saivat TKR-käsittelyn. Tämän jälkeen reikiin työnnettiin viemäriputket, joiden sisään LVI-tekniikka asennettiin.

TKR:n hajuttomuuden ja turvallisuuden ansiosta tiloissa työskentelevät valutyömiehet pääsivät tekemään töitä samanaikaisesti, ja näin naamareiden käyttö ja osastointi pystyttiin välttämään kokonaan. Kellarin ilmanlaadussa työskentely olisi ollut erittäin haasteellista projektin kuumilla kesäsäillä, eli hajuton pinnoiteratkaisu helpotti työtä huomattavasti.

Kuva 4. Biopohjaisen pinnoiteratkaisun ansiosta KHO:n maanalaiset toimitilat pysyvät haitta-aineettomina pitkälle tulevaisuuteen.